Lokakuun lopussa urheiluhallin kalenteri on täynnä. Iltavuorot alkavat heti koulupäivän jälkeen, ja viikonloppuisin salissa pelataan sarjaotteluita. Pimeä vuodenaika tuo samalla esiin viat, joita kesällä ei huomannut: valaisinrivissä on pimeä kohta, kuulutus rätisee ja koripallotelineen nostin pitää outoa ääntä laskiessaan levyä alas.
Seurojen hallitukset laativat syksyllä toimintasuunnitelmaa syyskokoukselle, ja samaan aikaan hallin ylläpitäjä kiertää salin huoltolistan kanssa. Moni kohde on korkealla, ja jokaisen kohdalla on ratkaistava kaksi asiaa: millä välineellä siihen ylettyy ja kuka työn saa tehdä.
Urheiluhallin huolto tehdään usein vuorojen välissä
Huoltoon on vähän aikaa. Täyteen varatussa hallissa huoltaja pääsee saliin aamupäivisin, vuorojen välissä tai lomien aikana. Työn on oltava valmis, ennen kuin seuraava joukkue tulee lämmittelemään. Siksi väline ratkaisee aikataulun. Henkilönostin on tilattava ja tuotava saliin, ja lattia on suojattava sen alta, mutta tikkaat kantaa huoltovarastosta kentälle muutamassa minuutissa.
Syyskierroksen tarkastuksista valtaosa hoituukin A-tikkailla tai tasotikkailla. Korirenkaan kiinnitykseen, seinän yläosaan ripustettuun tulostauluun ja katsomon kaiteisiin ylettyy tikkailta kurottamatta. Tasotikkaiden leveä seisontataso sopii pidempiin töihin, kuten verkon vaihtoon tai kiinnikkeiden kiristämiseen, koska jalkojen ei tarvitse olla koko ajan kapealla askelmalla.
Tikkaiden raja tulee vastaan katossa. Kattovalaisimiin, nostimien vaijereihin ja voimistelurenkaiden kiinnikkeisiin ei ylety tavallisilta tikkailta, vaan niihin tarvitaan henkilönostin tai siirrettävä teline. Nostinta ei myöskään oteta käyttöön yhtä kevyesti kuin huoltovaraston tikkaita, sillä sen käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset tekee hyväksytty asiantuntija.
Mitä asetus sanoo tikkaista
Kun hallissa on palkattua huoltohenkilöstöä, tikkaiden käyttöä säätelee valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta. Asetuksessa on oma lukunsa korkealla tehtävälle työlle, ja sen 30 §:n mukaan tikkailta on saatava koko ajan turvallinen ote ja tuki. Käsin kannettava taakka ei saa estää otetta. Siirrettävät tikkaat sijoitetaan vakaalle, kestävälle ja liikkumattomalle alustalle niin, että puolat pysyvät vaakasuorassa. Kaatuminen ja jalkojen luisuminen on estettävä, ja pyörilliset tikkaat on asetettava liikkumattomaan asentoon, ennen kuin niille noustaan. Nojatikkaita ei saa käyttää työalustana.
Hallin arjessa pykälä tarkoittaa muutamaa yksinkertaista tapaa:
Tikkaat pystytetään salin lattialle eikä katsomon portaille, joilla askelmat eivät pysy vaakasuorassa.
Verkko, ruuvit ja työkalut viedään ylös työkaluvyössä, jotta toinen käsi jää vapaaksi.
Pyörilliset tikkaat lukitaan ennen jokaista nousua, vaikka niitä olisi siirretty vain metri.
Ennen pystytystä lattia pyyhitään pölystä ja hiekasta tikkaiden jalkojen kohdalta.
Huoltokohteet, korkeus ja väline
Taulukossa ovat syys- ja talvikauden tavallisimmat huoltokohteet. Korkeudet on ilmoitettu hallin rakenteiden mukaan eikä metreinä, koska ne vaihtelevat salista toiseen.
| Huoltokohde | Työkorkeus | Väline | Kuka tekee |
|---|---|---|---|
| Korirengas, verkko ja levyn kiinnikkeet | Korirenkaan ja levyn korkeus | Tasotikkaat tai A-tikkaat | Hallin oma huolto |
| Tulostaulu ja ajanottonäyttö | Seinän yläosa | Tasotikkaat | Hallin oma huolto, sähköosat sähköalan ammattilainen |
| Katsomon kaiteet ja istuinrivit | Katsomon ylärivit | Kulku katsomon portaita, tikkaat vain salin lattialla | Hallin oma huolto |
| Seinäkaiuttimet ja niiden kiinnikkeet | Seinän yläosa | Tasotikkaat, jos kiinnikkeeseen ylettyy kurottamatta, muuten henkilönostin | Hallin oma huolto, sähköosat sähköalan ammattilainen |
| Koripallotelineen ja jakoverhon sähkönostin, vaijerit ja sakkelit | Katon raja | Henkilönostin | Huoltoyhtiö tai ulkopuolinen asiantuntija |
| Kokoontaitettavan katsomon nostimet ja vintturit | Katsomon rakenteet | Valmistajan ohjeen mukaan | Huoltoyhtiö tai ulkopuolinen asiantuntija |
| Kattovalaisimet | Katon raja | Henkilönostin | Sähköalan ammattilainen |
| Voimistelurenkaiden ja köysien kattokiinnitykset | Katon raja | Henkilönostin | Hallin oma huolto tai ulkopuolinen asiantuntija |
Jaon takana on yksinkertainen periaate: tikkailta hoidetaan se, mihin ylettyy kurottamatta ja mihin käsityökalu riittää. Kun kohde on katon rajassa tai siinä on liikkuvia ja kuormaa kantavia osia, työ siirtyy nostimelle ja usein ulkopuoliselle tekijälle.
Nostimet ja kattokiinnitykset vaativat ylläpitosuunnitelman
Tukes muistutti vuonna 2021 liikuntasalien ja -hallien ylläpitäjiä siitä, että nostimien ja liikuntavälineiden kiinnitysten huolto ja tarkastukset olivat osassa kohteista puutteellisia. Koneita ovat esimerkiksi koripallotelineiden ja laskostuvien jakoverhojen sähköiset nostimet sekä kokoontaitettavien katsomorakenteiden nostimet ja vintturit. Jos kuluvia osia, kuten vaijereita ja sakkeleita, ei huolleta, ne voivat katketa. Tukesin tietoon oli tullut läheltä piti -tilanteita ja onnettomuus, jossa voimistelurenkaan kattokiinnitys petti kesken suorituksen.
Vastuu kuuluu liikuntapaikan omistajalle ja ylläpitäjälle. Tukesin ohjeen mukaan laitteiden asennus-, huolto- ja ylläpito-ohjeita on noudatettava. Jos alkuperäisiä ohjeita ei ole, ylläpitäjä määrittää tarkastus- ja huoltovälit itse. Tarkastukset ja huollot kirjataan. Jos ylläpitäjän osaaminen ei riitä koneiden vaarojen arviointiin ja kunnossapitoon, avuksi otetaan ulkopuolinen asiantuntija.
Tukesin ohjeessa viitataan vielä kuluttajaturvallisuuslakiin, mutta palvelujen turvallisuudesta säädetään nykyään laissa kulutuspalvelujen turvallisuudesta (185/2025). Laki tuli voimaan 5.5.2025. Siinä korostetaan vaarojen tunnistamista ennakolta, ja palveluntarjoajan on dokumentoitava turvallisuustyönsä. Huoltokirjanpito on luonteva osa tätä dokumentointia.
Valaistus ja äänentoisto ennen pimeää kautta
Valaistuksen puutteet huomaa jokainen heti, kun illat pimenevät, joten valaistus on syyskierroksen näkyvin kohde. Kierroksella kirjataan pimeät ja vilkkuvat valaisimet, löysät suojaritilät ja valaisimet, jotka näyttävät lattialta katsottuna vinoon kiinnitetyiltä. Korjaus on eri asia. Tukesin mukaan kiinteisiin sähköasennuksiin ja sähkölaitteiden korjaukseen kohdistuvia töitä saavat yleensä tehdä vain sähköalan ammattilaiset, joilla on oikeus näihin töihin. Kattovalaisimet korjaa siis sähköurakoitsija, ja korkeuden takia hänkin työskentelee henkilönostimelta.
Jos vaihdettavia valaisimia kertyy paljon, on syytä miettiä laajempaa uusintaa. Kävimme vanhan liikuntahallin energiaremontissa läpi, miksi LED-valaisimiin kannattaa yhdistää lohkokohtainen ohjaus: valot palavat silloin vain siinä osassa salia, joka on varattu.
Äänentoistossa työt jakautuvat samalla tavalla. Vahvistin, mikrofonit ja kuulutusjärjestelmä testataan lattiatasolta ennen ensimmäistä kotiottelua. Seinä- ja kattokaiuttimien kiinnikkeet käydään läpi kuten liikuntavälineiden kiinnitykset: ne kiristetään ja kirjataan, ja sähköosat jätetään ammattilaiselle.
Hallin huoltovuosi: milloin mikäkin tehdään
Urheiluhallin huolto sujuu parhaiten, kun kierrokset on sidottu hallin vuosikelloon eikä pelkkiin vikailmoituksiin. Alla on esimerkki syys- ja talvikauden rytmistä. Tarkat ajankohdat riippuvat hallin vuorokalenterista.
Elokuu, ennen kauden avausta. Koripallotelineet, maalit ja seinätelineet käydään läpi. Myös tikkaat tarkastetaan ennen ensimmäistä käyttöä: lukitukset, askelmat ja liukuesteet.
Syyskuu, ensimmäiset vuoroviikot. Seurojen ja vuorovastaavien vikailmoitukset kootaan yhdelle listalle, ja pienet korjaukset tehdään aamupäivien huoltoikkunoissa.
Loka–marraskuu, pimeän kauden alku. Valaistus kierretään läpi, äänentoisto testataan ennen kotiotteluita ja katsomo tarkastetaan ennen yleisötapahtumia.
Joulukuu, joulutauko. Henkilönostinta vaativat työt, kuten kattovalaisimet ja nostimien vaijerit, ajoitetaan päiville, jolloin sali on tyhjä.
Helmi–maaliskuu, hiihtolomaviikko. Nostin tuodaan saliin toisen kerran, ja kevätkauden aikana kertyneet puutteet korjataan.
Vuosikello on hyvä jakaa myös seuroille. Kun vuorovastaava tietää, milloin seuraava huoltoikkuna on, hän osaa kertoa joukkueelle, miksi rikkinäinen verkko roikkuu korissa vielä viikon.
Kuka hallissa saa nousta tikkaille
Kun huoltaja on hallin palveluksessa, välineiden kunnosta vastaa työnantaja. Työsuojeluhallinnon mukaan työnantajan on jatkuvasti seurattava työvälineen toimintakuntoa tarkastuksilla, testauksilla ja mittauksilla. Tarkastuksen saa tehdä pätevä henkilö, joka on perehtynyt välineen rakenteeseen ja käyttöön. Tikkaat ovat asetuksen tarkoittama työväline siinä missä henkilönostinkin.
Talkoolaisen ja valmentajan asema on toinen. Seuran vapaaehtoinen ei ole hallin työntekijä, eikä hänen kuulu korjata korirengasta iltavuoron päätteeksi vain siksi, että tikkaat sattuivat olemaan salin nurkassa. Vuorovastaavan tehtävä on huomata vika ja ilmoittaa siitä. Sama jako oli esillä, kun kävimme läpi kulkutunnisteiden ja iltavuoron vastuunjakoa. Esimerkkitaulukossa vuorovastaava ilmoitti rikkoutuneesta heti, ja hallin omistaja korjasi vian.
Usein kysytyt kysymykset
Ylettyykö urheiluhallin kattovalaisimiin tikkailta?
Yleensä ei. Tikkailta on saatava koko ajan turvallinen ote ja tuki, eikä katon rajassa oleviin valaisimiin tai nostimiin ylety tavallisilta tikkailta kurottamatta. Katon rajan työt tehdään henkilönostimelta tai siirrettävältä telineeltä.
Kuka vastaa koripallotelineen nostimen huollosta?
Liikuntapaikan omistaja ja ylläpitäjä. Tukesin mukaan sähköiset nostimet ovat koneita, jotka huolletaan ja tarkastetaan valmistajan ohjeiden mukaan, ja työt kirjataan.
Saako hallin huoltaja korjata kattovalaisimen?
Yleensä ei. Tukesin mukaan kiinteisiin sähköasennuksiin ja sähkölaitteiden korjaukseen kohdistuvat työt kuuluvat yleensä sähköalan ammattilaisille. Huoltaja kirjaa viat, ja sähköurakoitsija korjaa ne.
Pitääkö pyörilliset tikkaat lukita?
Kyllä. Asetuksen mukaan pyörilliset tikkaat on asetettava liikkumattomaan asentoon, ennen kuin niille noustaan. Samoin pyörillä liikuteltavan telineen liikkuminen on estettävä silloin, kun sillä työskennellään.
