Suomen liikuntapaikkojen yhteenlasketuksi korjausvelaksi on arvioitu 680 miljoonasta 1,3 miljardiin euroon, ja suuri osa sisähalleista on tullut tai on tulossa elinkaarensa päähän. Kun 1970- tai 1980-luvun hallin peruskorjaus nousee kunnan tai seuran asialistalle, energia ei ole erillinen lisätoive. Se kulkee mukana jokaisessa päätöksessä ilmanvaihtokoneesta kattoon.

Säästö ei synny yhdestä isosta hankinnasta. Se syntyy järjestyksestä: ensin mitataan, sitten säädetään, sitten uusitaan tekniikka ja lopuksi mitoitetaan lämmöntuotanto uudelle, pienemmälle tarpeelle.

Mihin energia vanhassa hallissa kuluu

Liikuntahallissa on suuri ilmatilavuus ja käyttäjämäärä, joka vaihtelee tunnista toiseen. Siksi ilmanvaihto on urheiluhallin merkittävimpiä sähkönkuluttajia, ja ilmamäärillä on suuri vaikutus myös lämmönkulutukseen. Jokainen kuutio ulkoilmaa, joka puhalletaan tyhjään saliin, pitää ensin lämmittää.

Lämmityksessä vaikuttaa lämmönjakotapa. Vesikiertoiset lämmityssäteilijät mahdollistavat matalamman sisälämpötilan, ja jokainen aste vähemmän näkyy lämpölaskussa.

Valaistus kuluttaa sähköä koko sen ajan, kun se on päällä. Jos ohjaus on pelkkä päälle ja pois -katkaisin, koko salin valot palavat täydellä teholla myös silloin, kun vuorolla on käytössä vain yksi lohko.

Vaipassa yläpohja on se osa, jonka kunto selviää vasta paikan päällä. Vuosikymmeniä vanha eriste on voinut kärsiä kattovuodoista, vuotavista läpivienneistä tai epätiiviin höyrynsulun läpi tulleesta kosteudesta. Jos eriste on käyttökelvoton, se poistetaan ja tilalle tehdään kokonaan uusi eristekerros. Laajalla yläpohjalla käsin purkaminen on hidasta, joten vanhan eristeen poisto suurtehoimuroinnilla on hallikohteessa järkevä vaihtoehto: villa kulkee letkua pitkin suoraan imuautoon ja sieltä kierrätykseen, eikä sitä kanneta säkeissä hallin läpi.

Energiakatselmus ennen ensimmäistä hankintaa

Motiva-mallinen kiinteistön energiakatselmus kuvaa hallin energian ja veden käytön nykytilan, käy läpi lämmitys-, vesi-, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmien toiminnan ja esittää säästötoimenpiteet säästövaikutuksineen ja takaisinmaksuaikoineen. Malli soveltuu myös vaativiin kohteisiin, kuten uimahalleihin. Suuri osa säästökohteista löytyy kenttäkäynnillä: mittauksista, rakennusautomaation läpikäynnistä ja ylläpidon haastattelusta.

Katselmukseen saa Business Finlandin energiatukea. Energiatehokkuussopimukseen liittynyt tilaaja saa 50 prosentin tuen, liittymätön 40 prosenttia. Kunnan kannattaa siis liittyä sopimukseen ennen katselmuksen tilaamista.

Jos peruskorjaus on muutaman vuoden päässä, tilaa samaan aikaan yläpohjan kuntotutkimus. Silloin katselmuksen eristyslaskelmat perustuvat rakenteen todelliseen kuntoon eivätkä piirustusten oletuksiin.

Toimenpiteet oikeassa järjestyksessä

1. Säädöt ja ajo-ohjelmat. Halvin säästö on jo olemassa olevassa tekniikassa. Tarpeenmukainen ilmanvaihto säätää ilmavirtaa käyttöasteen, lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden mukaan, ja taajuusmuuttajilla tai EC-moottoreilla varustetut puhaltimet mahdollistavat tarkan ohjauksen. Motivan selvityksen mukaan asetusarvojen ja ohjausten muutosten takaisinmaksuaika voi jäädä alle vuoteen lähtötilanteesta riippuen. Hallissa se tarkoittaa ajo-ohjelmia, jotka seuraavat vuorolistaa eivätkä alkuperäistä 1980-luvun käyttöoletusta.

2. LED ja valaistuksen ohjaus. Pelkkä valaisinten vaihto LED-valaisimiin jättää osan säästöstä ottamatta. Samassa Motivan selvityksessä läsnäoloon perustuvan ohjauksen arvioidaan säästävän 20-35 prosenttia valaistuksen sähkönkulutuksesta, kohteesta riippuen. Liikuntahallissa luonteva ratkaisu on lohkokohtainen ohjaus, jossa valot seuraavat varattua salin osaa. Laajassa valaistusuusinnassa ohjausjärjestelmä kannattaa uusia samalla.

3. Ilmanvaihtokone ja lämmöntalteenotto. Kun ilmanvaihtokone on alkuperäinen, sen uusiminen on peruskorjauksen suurimpia energiapäätöksiä. Lämmöntalteenoton hyötysuhde ratkaisee, kuinka paljon poistoilman lämmöstä palaa tuloilmaan. Pakkasella talteenottokenno voi jäätyä, mikä heikentää tehoa ja voi vaurioittaa laitetta, joten jäätymisenesto kuuluu vaatimuksiin. Tulo- ja poistoilmamäärät tasapainotetaan uusinnan yhteydessä, koska yli- tai alipaine heikentää järjestelmän tehokkuutta.

4. Yläpohjan lisäeristys. Lisäeristys kytkeytyy kattoon. Tuuletetussa yläpohjassa eristettä voidaan lisätä vanhan päälle, jos vanha on kunnossa. Jos tasakaton eriste on vedeneristyksen alla, lisäeristys tehdään vesikaton korjauksen osana. Ajoita se samaan hankkeeseen katon kanssa.

5. Lämpöpumppu viimeisenä. Lämpöpumppu mitoitetaan lämmöntarpeen mukaan. Jos se valitaan ennen kuin ilmanvaihto on säädetty ja yläpohja eristetty, se mitoitetaan vanhalle kulutukselle ja investointi ylimitoittuu. Energiateollisuuden ohjeessa poistoilmalämpöpumpun kustannus- ja säästölaskenta on luotettava vasta, kun energiankäytön perusasiat ovat kunnossa. Sama logiikka pätee hallin muihinkin lämpöpumppuratkaisuihin.

Lisäeristyksen kosteusriskit

Yläpohjan lisäeristys on rakennusfysiikkaa, ei pelkkää villakerroksen paksuntamista. Oulun rakennusvalvonnan energiakorjauskortti on kirjoitettu pientaloille, mutta sen periaatteet koskevat myös hallin yläpohjaa:

  • Lisäeriste ei saa luoda kosteusriskiä vanhaan eristeeseen. Vanhan päälle asennettavan kerroksen on oltava vanhaa harvempaa, muuten kosteus kertyy kerrosten rajapintaan.

  • Tuuletuksen on toimittava lisäeristyksen jälkeenkin. Paksuuntuva eristekerros ei saa tukkia tuuletusrakoja.

  • Höyrynsulku, läpiviennit ja kylmässä tilassa kulkevien ilmanvaihtokanavien eristys tarkistetaan ennen asennusta. Suuret vuodot edellyttävät koko höyrynsulun uusimista.

  • Vanhassa eristeessä voi olla mikrobikasvustoa, vaikka se olisi kuiva. Homeen haju, tummentumat tai vuotojäljet tarkoittavat, että tilanteen arvioi kuntotutkija.

  • Löytyneen vaurion syy selvitetään ja korjataan ennen kuin mitään lisätään päälle.

Tasakaton vedeneristys ja lämmöneristys suunnitellaan RIL 107 -ohjeen ja Kattoliiton Toimivat katot -ohjeen mukaan. Rakenne- ja kosteussuunnittelija kuuluu hankkeeseen alusta asti, ei vasta urakan kilpailutukseen.

Ennen vuotta 1994 valmistuneessa rakennuksessa on työsuojeluhallinnon ohjeen mukaan selvitettävä ennen purku- ja korjaustöitä, sisältävätkö purettavat rakenteet asbestia. Kartoitus on rakennuttajan vastuulla. Velvoite koskee siis jokaista 1970- ja 1980-luvun hallia.

Rahoitus vuonna 2026

Business Finlandin investointituki ei kata tavanomaista hallin energiaremonttia. Rakennusten tavanomaiseen talotekniikkaan, eristykseen, vaipan muutoksiin ja LED-valaistukseen ei myönnetä energiatukea. Tukea voi saada hanke, jossa otetaan käyttöön uutta teknologiaa; energiatehokkuussopimukseen liittyneen tukitaso on silloin 20 prosenttia. Peruskorjauksen ilmanvaihto-, valaistus- ja eristystyöt on siis budjetoitava ilman energiatukea.

Julkisen alan energiatehokkuussopimus (JETS) alkoi 1.1.2026 ja on voimassa vuoden 2035 loppuun. Siihen voivat liittyä kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja valtion toimijat. Liittyjä asettaa lähtökohtaisesti vähintään 10 prosentin ohjeellisen säästötavoitteen koko kaudelle ja 6 prosentin välitavoitteen vuodelle 2030. Tavoitteen toteutuminen mitataan raportoitujen toimenpiteiden säästövaikutuksella, joten hallin peruskorjaus näkyy suoraan kunnan sopimusraportoinnissa.

Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustusta myönnetään liikuntalain perusteella myös liikuntapaikkojen perusparannukseen, ensisijaisesti kunnille ja kuntayhtymille. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää yli 1,2 miljoonan euron hankkeista ja Lupa- ja valvontavirasto pienemmistä. Huhtikuussa 2026 avustuksia myönnettiin yhteensä 15,4 miljoonaa euroa, ja valinnassa painotettiin muun muassa kestävän kehityksen edistämistä. Energiaratkaisut kannattaa siksi kirjata hakemukseen näkyvästi.

Seuran tai seuran yhtiön omistamassa hallissa tukikelpoisuus on syytä tarkistaa Business Finlandilta ennen katselmuksen tilaamista.

Ensimmäinen askel ei maksa juuri mitään. Pyydä kiinteistön ylläpidolta hallin ilmanvaihdon ja valaistuksen nykyiset aikaohjelmat ja vertaa niitä tämän kauden vuorolistaan. Ero kertoo, kuinka paljon säästöä on pöydällä jo ennen ensimmäistä investointipäätöstä.

Lähteet